Kyllä se nii o, että vielä nykyaikanaki se tuo byrokratian ratas pyörii niinku satoja vuosia o teheny.. se o semmone värkki, ettei siihe pääse sammal kasvamaa. Täsä o valtavan hyvä esimerkki siitä... tarina alako jo viime toukokuusa eli  puoli vuotta sitte, mää selitän tän ny juurta jaksain... laki ku vaatii tämmöset pienekki taloyhtiöt (kaheksan huoneistua) lajittellee jätteesä (ja hyvä onki että vaatii, sannoo tämä vanaha luonnosuojelija), ni o nuije laatikoijen määrä kasvanu jo meijänki taloyhtiösä moneksi, viis laatikkua yhteesä... kaks sekajätteelle, kartonki-, paperinkerräys- ja biolaatikko. Tämei oo vanaha talo, valamistunu 2002, muttei sillo vissii vielä tarvinu nii miettiä, että mitäkä sinne laatikkoon laittaa, ni ei oo ku semmone pikku aitaus, joho mahtuu kaks niitä harmaata sekajätelooraa... no muukku heiluu tuosa taivasalla, ni eihä se hyvvää tiijä...

Ensinäki se o ruokottoman näköne tuo meijän roskalaatikkoalue, mutta ku siinä o vielä iha oikeita ongelmiaki. Esimerkiksi kevväällä ku lumi alakaa sulamaa, ni se kerrää oikee järven just tuoho laatikoijen alle, pahimmillaa ne lähtee seilaamaa... siinä alla sitte ku o jäätä ja lunta, ni ei kuulkaa ota kumisaapas kovinkaa hyvin kontaktia sen maan kansa, mutta persus sitäki enämmän... siitä o saanu oikee taiteenlajin kehittää siitä roskien viennistä, meikäläinenki.. mutta ku täsä assuu vanahoja ihimisiäki, ni niillä se tiukkaa tekkee!

Toine paha ongelma o se, että ku laatikot ei oo tuulensuojasa, ni kovalla tuulella ne lähtee lentoon, siis iha kirjaimellisesti... tämä kuva o otettu viime keskiviikkona, ku täälä oli tavallista pahempi puhuri.. pahottelen kuvan huonua laatua, mutta ku oli jo sen verran pimenny eikä salamakkaa oikee auttanu, ni mun piti vähä kuvankäsittelyohojelmalla entrata vaaliammaksi... No eikö oo aistikkaan näköne... sitte pittää juosta nuijen roskien peräsä, ku ne tuulen kansa leviää pitki pihoja ja vieresä menevää tietä.

Nyt päästää vasta siihe toukokuuhu... me sitte taloyhtiön kokkouksesa päätettii, että kerätää rahat ylimääräsillä vastikkeilla ja törräytettää tuoho kunnon jätekatos... no löyvettii katokselle toimittaja, iha avvaimet kättee-periaattella... täsä ku ei talakooporukkaa löyvy.. ja pohojan valajaki löyvettii, että saatas katos tarpeeksi korkialle, että se vesi sielä seiso..

Sitte seuraavaksi rakennuluppaa hakemaa, eihä me nyt luvatta aleta touhuammaa.. pari sattaa tuli hakemukselle hintaa, liitteinee päivinee... päätöstä pitiki sitte ootella pari kuukautta, ja tuliha se lupa.. kunnan mies kävi parrut iskemäsä paikalle, joho niien mielestä katos tulis rakentaa. Muute hyvä, mutta ku se jyssäytti ne melekeen keskelle pihhaa, osaksi parin lämpötolopallisen autopaikan päälle!! Eihä sitä siihe voinu rakentaa, sehä oli sanomattaki selevää.

Aateltii kattua loppuun tämä juttu ja päätettiin laittaa poikkeuslupahakemus vetämään, että saatais rakentaa se tuohon nykysen paikalle. Siihe sitä vasta pitiki olla jos jonki näköstä liitettä, kaiken maaliman piirrustusta ja kaavaa, naapurien kuulemisen lisäksi. Soppiin isännöitsijän kansa, että se hoitaa muut ja mää hoijan asian naapurien osalta... olo oli ku pääsiäispupulla, ku kiertelin soittelemasa ihimisten ovikellua ja niijen aukastua oven vinkasin, että: " Saahaanko me rakentaa jätekatos?" Katto ne mua vähän niinku kylähullua, mutta ei kukkaa vastustanukkaa asiaa..

Poikkeuslupahakemus kaikkine herkkuinee, liitteet ja isännöitsijän laskuttama työ, tuli maksamaa yli 300 eurua. Että 500 eurua oli jo palanu, vaikkei mittää vielä ollu käsisä!! Hakemus jätettii kuntaan elokuusa ja samalla saatii tietää, että seuraava kokkous o vasta lokakuun lopusa, mutta hanakasti otettii kuntaan tuo 300 eurua ja hakemus sissään...  .. eihä se auttanu ku oottaa ja soittaa taas katoksen toimittajalle ja pohojan tekijälle, että taas vennyy asia..

No nyt tuli sitte tieto, että kaavotusarkkitehti oli heti suuresa viisauessaa päättäny, että liia lähelle tietä ois tulosa kysseine jätekatos... että ei onnistu! No mikä siinä, määräykset o määräyksiä, mutta se mua eniten kaivelee, ettei näisäkkää voi käyttää järkiä ja minkä ihimeen takia ne ei voi aikonaa kommentoija nuita asioita... hakemus vaa sissää ja rahat pois. No mua nii kelijutti, että lähetin tuon yllä olevan kuvan kunnanjohtajallekki, että jos tuo näkymä o kunnan mielestä parempi vaihtoehto meijän, naapureijen ja kunnan puolesta, ni nii sitte olokoon. Ei tietenkää se mittää auta, mutta kyllä se vähä helepotti sitä hatutusta. Loppusittaatiksi kunnanjohtajan sähköpostiin kirjotin, että jos tänne ei 12 neliön jätekatos nouse, ni mitenkä sitte joku Ideaparkin kokone laitos... tämmöne puolen vuojen show yhestä vaivasesta jätekatoksesta... Että tämmöstä tällä kertaa, ei siis tiijä, että itkiskö vai naurasko :o))