No niih, nyt se sitte o alakanu tämä mun inhokki vuojenaika, nämä vuojen kolome viimestä kuukautta o niiiiiiiii masentavat, ettei mittää rajjaa... tietää, että pitkä, synkkä, pimiä ja kylymä koittelee... mutta sitte se uutena vuonna taas naamaa naurattaa, oikiasti herrään taas henkiin 1.1. ja alan heti näkkeen kevvään merkkejä  Noh, nokka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä, kyllä tämä taas o kestettävä...

Remppa saatiin säpäkästi ja onnistunneesti valamiiksi, eikä tarvinnu olla evakosa ku kolome päivää. Uus lattiaki o mainio ja jopa parempi ku entine, täsä ei näy koirankarvakkaa nii hyvi ku aikasemmasa, vaikka vähä toisin pelekäsin.... mutta joka päivä sitä etelleen imurilla ja luutulla pittää heilua  Isännällä oli loma nyt syyskuusa ja reissusa pyörähettiin, mukava oli käyvä, mutta mukava se o kottiin tulla, kyllä koti o maaaaaaliman paras paikka!!

Tännää tein ristiäiskakkua pikkupojalle, eihä siitä taas semmone tullu, ku mulla visio oli, mutta eihä niistä kahestikkaa... en tiijä teistä, mutta mullei ainakkaan... kakku kostutettu maijolla, välisä nelijän marjan hillua ja kermarahkatuorejuustomassa... oho, olipa siinä sana... koristeet sokerimassaa ja lehet valakosuklaata.... mutta täsä kuvvaa;

koristetta lähemmi...

Ens viikonlopulle ois tievosa tissikakkua ja voikkaria... siitä sitte myöhemmi.... eilisee verrattuna tännää o ollu loistava ilima, käytiin äsken pitkällä lenkillä isännän ja koissujen kansa, mulla oli harja mukana ja koissut harjasin, lähtihä niistä karvaa... huutelin linnuille, että täälä olis hyvvää talavivillaa pesän vuorauksee  Pallaillaa ja yritettään pittää lippu korkialla, ite kukanenki!